21. elokuuta 2016

Kesäloma

Pariviikkoinen kesäloma lapsuuden maisemissa alkaa olla ohitse. Tämä on ollut yksi parhaimmista lomistani aikoihin. Ei yhtään haitannut, että bikineille ja aurinkorasvalle ei ollut tarvetta. Hain kotoa lisää lämpimiä vaatteita ja olen hiihdellyt villasukissa lähes aamusta iltaan. Olen jo ihan valmis syksyn tuloon ja enemmän tämä loma tuntuikin syyslomalta. Tämä oli sinänsä harvinainen loma, että viimeisen työvuoron jälkeen kalenteri itki tyhjyyttään. Paha tapani on suunnitella paljon etukäteen ja täyttää päivät. Tämä kesä oli kuitenkin erilainen. Näin työvuoroni aikalailla päivää aiemmin. Jotenkin tämä hetkessä eläminen jäi sitten lomallekin enkä tehnyt pitkän tähtäimen suunnitelmia. Kamerakin oli mukana, mutta unohdin sen laturin kotiin. Kävin sen loman aikana hakemassa, mutta silti kamera pysyi visusti suojalaukussaan. Ensimmäinen loma, kun melkeinpä kaikki kuvat on tallennettu puhelimella. Laatu onkin sen mukainen. Näin viimeisenä lomapäivänä on kiva palata ajassa taaksepäin ja katsoa, missä kaikkialla on tullut viiletettyä.


Koko tämän vuoden olin odottanut ystävien häitä ja ne olivat heti loman alussa. Morsian on ollut ystäväni ihan lapsuudesta asti ja aviomieheen olen kerennyt tutustua monen vuoden ajan. Hääpari on kuin luotu toisilleen, joten parempaa hääjuhlaa ei olisi voinut odottaa. Herkistyminen oli lähellä monta kertaa päivän ja illan aikana. Iloa, naurua ja rakkautta oli ilmassa. Saimme tanssia loistavan bändin säestämänä niin T:n kanssa yhdessä kuin koko ystäväporukalla ihan viimeisen setin viimeiseen vetoon asti. Lähdimme vielä ystävien kesken jatkoille paikalliseen baariin. 


Etsin mekkoa häihin varmaan puoli vuotta. Muutamia tilasin kotona kokeiltavaksi, mutta aina vaan jouduin palauttamaan. Halusin, että mekko on juhlava, mutta sopivan rento. Ja tietenkin halusin, että T katsoo minua ihaillen. Häihin on ihana panostaa. Ne ovat niin suuri juhla jo itse hääparille, joten vieraana haluan myös antaa parastani. Sininen ei ole ykkösvärivaihtoehtoni, mutta mekko oli niin ihana päällä, että se sai jäädä. Tällä mekolla olin jo T:n veljen valmistujaisissa alkukesästä ja häiden jälkeen se pääsee vielä moniin sukujuhliin päälle. Mekon löysin Zalandolta keväällä.

Kampauksessa otin varman päälle ja varasin ajan luottokampaajalleni. Olimme puhelimessa sopineet kiharapohjasta ja vähän sään ja fiiliksen mukaan kiinnityksestä. En halunnut sliipattua nutturaa, koska pidän niin paljon hiuksia valkkinutturalla. Halusin, että kuvissa minulla näkyy hiuksia ja sivukampaus oli ihan loistava. Taakse kampaaja nyöritti parit suortuvat, jotta takanakin olisi jokin juttu. Kampaus oli juuri sitä, mitä toivoinkin eikä sitä tarvinnut korjailla koko iltana. Meikkasin itse kotona ja käytin melkeinpä pelkästään Mary Kayn meikkejä. Tein ruskeat smoky eyet ja rajasin silmät tummanruskealla luomivärillä, kasvoille mineraalipuuteria ja aurinkopuuteria ja huuliin sävyttävää huulivoidetta. Halusin meikistä kevyen ja raikkaan. Äitini mielestä ehkä liiankin tummat silmät häihin, mutta itse pidin peilikuvastani.

Näin serkkua ja muita sukulaisia pitkästä aikaa, kun serkku perheineen mökkeili pari päivää Toivolansaaressa.
Vaihdoimme kuulumisia, söimme hyvin, ihastelimme auringonlaskua ja muistelimme vanhoja sattumuksia.
Kerättiin yhtenä päivänä ystäväporukka autoon ja suunnattiin frisbeegolf-radalle. Frisbeegolffaus ei mennyt ihan putkeen. Olin aivan järkyttävän huono heittämään frisbeetä ja pidin perää koko radan loppuun asti. Ihailin vain vierestä ja potkin kiviä, kun ystävien frisbeet tekivät vaikka mitä kaaria ja pomppuja niin vähällä vaivalla. Itse en saanut tarpeeksi vauhtia frisbeen heittoon. Taas kerran laji, joka ei vaan ole minun juttuni.

Käytiin tankkaamassa Friends & Brgrsissa ennen seuraavaa leikkimielistä mittelöä.
En edes tiennyt, että Pyynikillä on minigolf-ratoja.
Minigolffissa meni aikalailla paremmin, olin kolmas. Hieman kuitenkin korpesi hävittyäni T:lle vain pisteellä.
Mutta leikkimielellähän tässä oltiin pelaamassa..
Käytiin moikkaamassa T:n vaaria ja samalla näin hänen uuden asuntonsa. 

Osallistuin ennen lomaa kilpailuun, jossa KISS-radiokanava etsi Jenni Haapalalle juontajakaveria Ison Omenan laajennuksen avajaisiin. Kuulin kilpailusta töihin ajaessa ja heti vapaapäivänä äänitin, leikkasin ja lähetin parin minuutin ääninäytteen. Unelmani radiotyöstä ja varsinkin juontamisesta ei ole kadonnut mihinkään, jäänyt vain taka-alalle. Sain kuin sainkin puhelinsoiton radiosta ja olin yksi voittajista. Tein parin ystävän kanssa roadtripin Espooseen. Sain samalla haettua lisää vaatteita ja unohtuneen kameran laturin ja ystävät näkivät kämppämme. Päivä kuitenkin hurahti Isossa Omenassa. Tunnin juontokeikka Jennin ja Mikan kanssa meni aivan liian nopeasti. Luurit päässä istuminen oli niin mieletöntä. Höpöteltiin kaiken näköistä musiikin ja mainosten aikana ja rentoa höpöttelyä oli myös mikit päällä. Olisin voinut kepeästi olla toisenkin tunnin, mutta piti päästää seuraava voittaja ääneen. Ihana kokemus kuitenkin. Innostuimme pyörimään Isossa Omenassa enemmänkin ja olimme takaisin kotona iltamyöhään.  


Luurit päässä on heti ihan omassa maailmassaan.
Kävimme moikkaamassa yhtä tuttua, jolla on tapana mökkeillä alueella Idän ihmeet -tapahtuman aikaan. 
Lukuisia teekuppeja ystävien seurassa.
Pienempiä ja isompia kahvittelijoita, puheen sorinaa ja vähän koiran haukuntaakin. Ystäviemme kodista on tullut tukikohtamme.
Mitä olisi loma ilman, että käy kerran paikallisessa parhailla pizzoilla. Ja taas kerran pizza vei 6-0 ja mukaan lähti loput palaset.
Olimme T:n kanssa yhden yön siskoni ja hänen poikaystävänsä luona. He ovat jo vuoden asuneet yhdessä ja laittaneet kotia, mutta vasta tällä lomalla T:kin kerkesi käymään. Vietimme ihan vaan aikaa heillä kotona, söimme hyvin ja saunoimme. Siskolla alkaa olla viimeiset hetket ennen laskettua aikaa käsillä, joten olimme ihan rennosti. Tuntuu hurjalta, että seuraavan kerran nähdessämme on jo pieni nyytti mukana menossa. Tämä täti on aivan haltioissaan.    


Mielestäni Suomessa on ihan mielettömiä maisemia, järviä, metsää ja peltoja, nousuja ja laskuja. Takaisin Satakunnasta kotiopäin T:n kanssa ajaessa halusimme vähän kierrellä ja valitsimme eri reitin kuin tullessa. Matka meni kivasti Suomipopin Aamulypsyn koosteita Suplasta kuunnellessa. Supla.fi on sivustona itselleni vielä vieras, mutta tuo toinen on kuunnellut sen kautta jo monet höpinät. Vaikka aamuisin kieltämättä Aamulypsyn meno välillä vähän ärsyttääkin, näin koosteena oli kiva kuunnella ja repeillä. Ehkä aamuisin en ole vielä herännyt tarpeeksi, että pystyisin ottamaan vastaan sen sekamelskan. 


Kuten kuvista näkyy, lomalla näin paljon ystäviä ja vietin aikaa perheeni sekä T:n perheen kanssa. Nyt olen jo ihan innoissani, kun ajetaan tänään takaisin kaupunkiin ja pääsen kotiin valmistautumaan huomisaamuun. Koulu alkaa vihdoinkin.

2. elokuuta 2016

Tuparit

Viikonloppuna pidettiin ensimmäiset tuparit. Kutsuimme vanhempani ja sisarukseni lauantaina kylään ja he pääsivät valmiiseen pöytään. Äitikin oli ihmeissään, etteikö todella tarvitse mitään tuoda tai keittiössä auttaa. Kyllä kaksi kokkia riitti hyvin pieneen avokeittiöömme. Järkkäämistä oli monelle päivälle ja T:kin innostui suunnittelemaan menua, joka koostui salaattipöydästä, rosmariiniperunoista ja pulled porkista. T marinoi lihan salaisella reseptillään ja tehottomasta uunista huolimatta liha kypsyi yhdeksässä tunnissa todella hyväksi. Ruoka upposi jokaiselle. 

Eläinten tunnistus ei ollut ihan vahvimpia puoliani illan Riistavisa-pelissä.
 
Kieltämättä lempiväri tulee vahvasti esiin leipomuksissani, ainakin näissä juustokakuissa. Mustaherukkajuustokakku olisi ollut liian pliisun värinen pelkästään musteherukkatuorejuustoa käyttäessä, joten keitin ja survoin mustaherukan marjoja täytteen sekaan. Kakusta tuli ihanan purppuranlila. Makukin oli tarpeeksi makea, mutta raikas, vaikka mustaherukat ovat niin kirpeitä. Koristeiksi sain suomalaisia marjoja, mustikat ja vatut pensaista ja varvuista poimittuina. Voi siis sanoa, että teimme yhteistyössä tämän kakun, kun T toi koristemarjat suoraan metsästä. Suolaisen piirakan leivontaa helpotin käyttämällä valmispohjaa suoraan pakkasesta. Täytteenä oli broileria, keltaisesta paprikaa, porkkanaa ja persikkaa. Kuorrutin piirakan juustoraasteella ja päälle muna-maitoseos.

Mustaherukkajuustokakku

Pohja
38kpl superdominokeksejä
75g sulatettua voita

Vuoraa irtopohjavuoka (halkaisija 24cm) leivinpaperilla.
Murskaa keksit käsin kulhoon.
Sulata voi ja lisää keksien sekaan.
Sekoita ja taputtele massa irtopohjavuoan pohjalle.


 Täyte
2dl jäisiä musteherukoita
(1½dl mustaherukkaa soseena)
2dl vispikermaa
600g mustaherukkatuorejuustoa
1dl sokeria
3tl vaniljasokeria
5 liivatetta
4rkl kiehuvaa vettä

Keitä mustaherukoita kattilassa pienessä tilkassa vettä niin kauan,
että herukat pehmenevät. Survo marjat soseeksi ja jäähdytä vesihauteessa.
Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen.
Vatkaa vispikerma vaahdoksi.
Notkista tuorejuustoja kulhossa, lisää marjasose ja sokerit. 
Lisää täytteeseen kermavaahto ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Tarkista maku. 
Kaada täyte pohjan päälle.
Anna jähmettyä jääkaapissa yön yli.


Huomioita
Keksimurusta jäi aika rouheaa, koska en murskannut keksejä koneella.
Mustaherukkatuorejuusto oli itsessään todella vaaleaa, hailua, 
jopa enemmän rusehtavaa kuin lilaa.
Keitin jäisiä herukoita hetken liedellä lorauksessa vettä
ja sen jälkeen survoin soseeksi. Jätin kuoret soseeseen. 
Seuraavalla kerralla teen maustamattomasta tuorejuustosta, 
jonka maustan itse marjasoseella. 
Valmis mustaherukkatuorejuusto oli liian teollisen makuinen.
Muista, että vain suomalaisia marjoja kannattaa syödä tuoreena,
ja ulkomaiset keittää ennen syömistä.